sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Taina Pyysaari: Eemeili@

Eemeilin@ päähenkilö on 13-vuotias yläkouluun siirtyvä Marja-Kaisa Tarvainen, joka asuu työssäkäyvien vanhempiensa ja seitsemän sisaruksensa kanssa eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa melko lähellä Helsinkiä. Marja-Kaisa eli tuttavallisemmin Makke on myös kirjan kertoja. Hänen elämänsä pyörii koulun, vanhoillislestadiolaisen lämminhenkisen kodin, pääosin lestadiolaisten ystävien, seurakunnan ja harrastusten kuten pianonsoiton ympärillä. Makken elämään vaikuttaa myös lastenreuma, joka on kertomuksen alkaessa pitkän tauon jälkeen taas aktivoitumassa. Reuma asettaa rajoituksia harrastuksille ja herättää muissa ihmisissä sääliä, jota tyttö ei lainkaan kaipaa.

Jännitystä Eemeilin@ juoneen syntyy paitsi sairauskuvauksesta, myös ja ennen kaikkea salaperäisistä sähköpostiviesteistä, joita Makke alkaa saada tuntemattomalta “Pakelta” kesän kynnyksellä. Nuoret viestittelevät toisilleen silloin tällöin koko kesän ajan, ja Paken henkilöllisyys vaivaa Makkea kovasti. Asia ratkeaa vasta elokuussa yläkoulun jo alettua. Se, että romaani kuvaa nuorten ihastumista, ei ole lainkaan harvinaista vanhoillislestadiolaisessakaan nuortenkirjallisuudessa. Harvinaisempaa lajin puitteissa on se, että nuorten välinen yhteydenpito alkaa ja sitä ylläpidetään verkkoympäristössä.

Monille lukijoille voi tulla yllätyksenä, että vanhoillislestadiolaisilla nuorilla on ylipäätään lupa käyttää tietokonetta. Eemeili@ purkaakin monia niitä virheellisiä käsityksiä, joita vanhoillislestadiolaisuuteen liitetään. Itse asiassa Makke osoittautuu aivan tavalliseksi tytöksi, uskonnostaan ja sairaudestaan huolimatta. Erityisen ansiokasta on, että teoksessa pohditaan paljon ”meidän ja muiden” eli vanhoillislestadiolaisten ja liikkeeseen kuulumattomien ihmisten välistä suhdetta. Perinteisesti vanhoillislestadiolainen liike on pyrkinyt erottautumaan muusta maailmasta, mutta Pyysaaren romaanissa ystävyyssuhteita luodaan yli uskonnollisten rajojen. Näin Eemeili@ kuuluttaa suvaitsevaisuuden sanomaa ja sopii muillekin kuin lestadiolaisille lukijoille.
Susanna Itäkare
Saisinpa sellaisen ystävän, joka ymmärtäisi ilman että tarvitsi vääntää rautalangasta! Sellaisen kuin Pake. Tai oikeestaan sehän oli jo mun ystävä, vaikka vähän erikoinen sellainen.


Teoksen tiedot
Eemeili@
Taina Pyysaari 2007
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry


Suositellaan ala- ja yläkouluikäisille.

Lukijoille, joita kiinnostaa vanhoillislestadiolaisuus. Sopii myös romanttisista tarinoista pitäville ja niille, jotka haluavat tietää, millaista on elää kroonisen sairauden kanssa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti