Kirjassa käsitellään hienovaraisen rankalla tavalla nuoren tytön tuntemuksia, kun hänen kaikkein pyhintään ja arvokkaintaan – seksuaalisuuttaan ja naiseuttaan – on loukattu. Kirja kuvaa, miltä on tuntunut pitää sisällään 14-vuotiaasta asti jotain, mikä saa ihmisen käyttäytymään kuin hän olisi jatkuvassa vaaratilassa. Lopulta kun mieli on liian väsynyt, Ella päätyy nuorten kriisikeskukseen, sairaalaan, jossa hidas parantumisprosessi voi alkaa. Sairaalassa hän tutustuu Joonataniin, jolla on samanlaisia kokemuksia. Heidän kirjeenvaihtonsa, yhteys luontoon sekä luokkatovereiden lahja – punainen lumme – ovat tärkeitä symboleita Ellan parantumiselle.
Erityisen hyvin kirjassa on kuvailtu nuoren tytön henkistä vihaa ja painolastia, jonka kantaminen ajaa hulluuteen. Kirjailija on onnistunut kuvaamaan Ellan henkistä prosessia niin, että lukija haluaa lukea romaanin loppuun asti.
Kumpi meistä on vahvempi – minä vai ne ikävät muistot joita kannan mielessäni?
Teoksen tiedot
Punainen lumme
Marja-Leena Lempinen 2008
WSOY
Suositellaan yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille.
Sopii lukijoille, joita mietityttävät seksuaalinen hyväksikäyttö, itsenäistyminen, murrosikä, naiseus, rakkaus, ystävien ja läheisten merkitys kriisitilanteissa ja ikävien muistojen käsitteleminen.
Aiheesta muualla
Savon Sanomien kirja-arvostelu
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti